Historia
Perustaminen
Rauman Purjehdusseura, aluksi Segelförening i Raumo, piti ensimmäisen kilpailunsa v. 1872, mutta vasta 1879 anottiin keisarilta ja senaatilta sääntöjen hyväksymistä. Anomus on päivätty 26.4.1879 ja tätä pidetään seuran perustamispäivänä.
Rauman Purjehdusseuran kieli oli ensimmäiset parikymmentä vuotta Ruotsi ja vaihtui lopullisesti suomeksi vuonna 1906. Jo vuonna1985 seuran ylimääräisessä kokouksessa päätettiin, että "seuran virallisena kielenä tulee tästä lähtien olemaan suomen kieli". Tämän jälkeen seuran pöytäkirjoja on pidetty vuoroin suomen- ja ruotsinkielisinä ja vasta vuodesta 1906 kaikki kirjoitettiin suomeksi.
Seuran lippu
Seuran lippu vahvistettiin ensimmäisissä säännöissä. Se oli siniristilippu, jonka vasemmassa yläkulmassa oli kaupungin vaakuna tammenlehtiseppeleen ympäröimänä . Itsenäistymisen jälkeen v. 1920 seura sai nykyisen purjehdusseuralippunsa. Seuran merkkeinä - ovat olleet kultainen ankkuri, kutterin kuva, emalinen veneviiri ja tyylitellyt RPS-kirjaimet. Nykyinen merkki, jossa kaupungin vaakunan molemmin puolin ovat purjehdusseuraliput, oli käytössä 1910-20-luvuilla ja otettiin uudestaan käyttöön v. 1979.
Kilpapurjehdus
Seura perustettiin suvisten kilpapurjehdusten järjestämistä varten. Erityisen innokkaasti purjehdittiin alkuvuosikymmeninä kilpaa 1880-luvulla ja aivan 1900-luvun alussa. 1880 -1935 oli kilpailuissa usein myös allmoge-luokka. Varhaiset kilpapurjehdussäännöt ovat seurahistoriikin sivulla 88. Kuuluisin kilpapurjehdus oli komeasta kiertopalkinnosta käyty Enskär-Valkeakari-kaksinkamppailu. Sodan jälkeen kilpapurjehdus elpyi. Erityisesti RPS:n hai-veneet menestyivät ja voittivat Suomenmestaruuksia. Myös H-, H-35-, Kansanvene-, IOR-, Scandicap- Lys- ja IMS-luokissa raumalaisilla on ollut menestyneitä veneitä. Vuosikilpapurjehdus on järjestetty lähes koko seuran olemassaolon ajan, 24 ja 12 tunnin purjehduksia kilpailtiin vuosikymmeniä.
RPS:n nykyisin järjestämistä vuosittaisista kilpailuista mm. Rauman Matala aloitettiin 1964, Rauma Sea Race purjehdittiin ensi kerran v. 1975 ja Raumanmeren mestaruuskilpailu 1985.
Paviljongit ja kotisatama
Kilpailujen ja suvisten juhlien järjestämistä varten seura rakensi paviljongin Ruuhluotoon v. 1892. Se siirrettiin Iso-Hakunin saareen v. 1898. Kun tämä jäi satamalaajennuksen alle kolmas paviljonki rakennettiin Kuuskariin v 1982.
Vuonna 2010 rakennettiin Kuuskariin kaupungin aiempien vuokralaitureiden tilalle seuran oma kotisatama.
Ahti-lehti
Varojen hankkimiseksi seura julkaisi Ahti-lehteä. Ensimmäisessä numerossa v. 1896 oli mm. Nortamon ruotsinkielinen jaaritus Magisterens spiror, myˆhemmin mm. Anttonim bäev ja Meripoikkatte laul.
Viime vuosikymmeninä Ahti lehti on ilmestynyt 5 vuoden välein seuran juhlavuosina. Välivuosina julkaistaan Ahtiainen lehteä.
Telakka
Veneitten talvitelakointia varten rakennettiin seuralle ensimmäinen telakka Kolmannen Petäjäksen itäkärkeen v. 1956. Kun se jäi Hollmingin laajennuksen alle, siirrettiin seuran telakka nykyiselle paikalleen Toiseen Petäjäkseen, niin että ensimmäisen kerran veneet telakoitiin tänne syksyllä 1980.
Moottoriveneet
1920 -1930-luvut oli moottoriveneitten vuosikymmeniä. Niillä pääsi kanaalia pitkin mukavasti huviloihin, saaristoon ja ulkomaillekin, lähinnä Viroon ja Tukholmaan. Ensimmäiset dokumentoidut moottoriveneitten nopeuskilpailut pidettiin v 1915 ja sen jälkeen sota-aikaa lukuun ottamatta lähes vuosittain 1960-luvun puoliväliin asti. Nykyisten mv:n merikilpailujen varhaisasteet, tarkkuusajot, aloitettiin v. 1939. Seurassa on edelleen moottoriveneitä.
Junioritoiminta
Seurassa aloitettiin junioritoiminta sodan jälkeen. Sitä vauhdittivat seuraan hankitut kymmenen Eka-jollaa ja Hai-veneet.. 1960-luvulla tulivat Optimistit, joilla seuran juniorit menestyivät ja menestyvät vieläkin niin valtakunnallisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa. Myös OK- ja Eurooppa-jolla ovat olleet menestyneitten junioreitten veneluokkia.
